Halikon Vaskion sekajätepiste Salen pihassa on jouduttu sulkemaan 16.8. maanomistajan vaatimuksesta. Syynä on jatkuva roskaantuminen ja pisteen väärinkäyttö.

Salon kaupunki etsii parhaillaan vaihtoehtoista sijoituspaikkaa uudelle aluekeräyspisteelle. Asiakkaat voivat toistaiseksi tuoda asumisessa syntyneet jätteensä Korvenmäen jäteasemalle. Myös muita Halikossa sijaitsevia pisteitä voi käyttää. Rouskis tiedottaa asiakkaitaan kaupungin päätöksestä mahdollisimman pian.

Salen pihassa sijaitseva hyötyjätepiste jatkaa toimintaansa normaalisti.

Grillimakkara ja paikalliset juoru-pullat maistuivat kuorman purun jälkeen ja samalla asiakkailla oli mahdollisuus jututtaa Rouskiksen henkilökuntaa mieltä askarruttavista asioista. Paikalla olivat myös Kemiönsaaren kunnasta ympäristösihteeri Ville Wahteristo ja projektipäällikkö Kaj Mattsson, jolta sai tietoa jätevesien käsittelystä.

Avoimien ovien päivä houkutteli paikalle tavallisten jätteentuojien lisäksi jäteaseman toiminnoista kiinnostuneita ihmisiä. Opastetuilla jäteasemakierroksilla kerrottiin, miten asemalla toimitaan ja mitä kaikkea jäteasemalla otetaan vastaan.

Lapset kiersivät innokkaasti jäteaiheisella rastiradalla. Lajittelutietämystään pääsi testaamaan myös heittoleikissä. Jätejengistä tuttu Heli Hillopurkki viihdytti niin lapsia kuin aikuisia. Tanssimusiikista huolehti paikkakunnan oma orkesteri Marimba´s, josta mukana musisoimassa olivat Jim ja jätekuski Oa.

Päivän aikana kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin lajitteluvaunu. Vaunun voitti Viola Nyman. Onnea voittajalle!

Rouskis Oy:n Kemiönsaaren pienjäteasemalla Genbölessä vietetään avoimien ovien päivää torstaina 12.8. klo 13-19.

Luvassa on monenlaista ohjelmaa ja jätetietoa. Opastetuilla jäteasemakierroksilla esitellään jäteaseman toimintaa suomeksi ja ruotsiksi klo 15 ja 17. Jäteneuvojat vastaavat jätehuollon kysymyksiin, antavat neuvoja lajittelusta ja kompostoinnista sekä jakavat tietoa Rouskiksen palveluista. Esillä on myös myynnissä olevia jäteastioita ja kompostoreita. Projektipäällikkö Kaj Mattsson Kemiönsaaren kunnasta neuvoo jätevesiasioissa.

Lapsilla on mahdollisuus leikkien avulla harjoitella lajittelua ja testata tietämystään jäteaiheisilla rasteilla. Jätejengikäsinukeista useille tuttu jätejengihahmo Heli Hillopurkki viihdyttää lapsia. Aikuiset voivat tanssahdella elävän musiikin tahdissa uudella asfaltilla. Viihtyisästä tunnelmasta huolehtii paikkakunnan oma orkesteri Marimba´s, josta mukana musisoimassa Jim ja jätekuski Oa. Grillimakkaraa on tarjolla 200 ensimmäiselle vierailijalle. Vastaamalla asiakaskyselyyn voi voittaa palkinnon.

Jäteasema palvelee normaalisti koko tapahtumapäivän klo 13-19.

Kemiönsaaren pienjäteasemalla vastaanotetaan kaatopaikalle loppusijoitettavia sekajätteitä aina 8 m³ asti ja lajiteltuja hyötyjätteitä alle 4 m³ pienerinä. Lisäksi jäteasemalla vastaanotetaan kohtuullisia määriä sähkö- ja elektroniikkaromuja, tavanomaisia ongelmajätteitä sekä ongelmajätteeksi luokiteltavaa painekyllästettyä puuta enintään 1 m³.

Tervetuloa tutustumaan Kemiönsaaren pienjäteasemaan ja pyörähtämään jäteasemalla elävän musiikin tahdissa! Opastus on Dragsfjärdintie 1460 kohdalta.

Ikkunalasin erillinen vastaanotto lopetetaan Korvenmäen jäteasemalla. Vastaanotetun ikkunalasin laatu ja puhtaus eivät ole täyttäneet jatkokäsittelijän materiaalihyötykäytölle asettamia vaatimuksia. Jatkossa ikkunalasi otetaan vastaan myös Korvenmäessä sekajätteenä voimassa olevan hinnaston mukaisesti.

Paristonkeräysastiat poistetaan kesäkuun aikana kaikista Rouskiksen ylläpitämistä hyötyjätepisteistä.

Paristojen ja akkujen maksuton vastaanotto jatkuu edelleen Rouskiksen ylläpitämissä ongelmajätteiden keräyspaikoissa Salon Korvenmäen, Kemiönsaaren, Paimion ja Perniön jäteasemilla sekä kiertävissä ongelmajätekeräyksissä.

Lisäksi kaikki kaupat, kioskit ja huoltoasemat, jotka myyvät kannettavia paristoja, ovat lainsäädännöllä velvoitettuja vastaanottamaan loppuun käytetyt tuotteet kuluttajilta maksutta. Paristojen tuottajavastuujärjestelmä tuli voimaan syyskuussa 2008.

Paristonkeräysastioiden kanssa samalla hyötyjätepisteen huoltokäynnillä on tyhjennetty myös muovipussiastiat, joihin asukkaat ovat voineet jättää hyötyjätteiden pisteelle kuljetuksessa käyttämänsä muovipussit. Muovipussiastiat poistetaan samaan aikaan paristonkeräysastioiden kanssa.

Paristojen ja muovipussien keräys hyötyjätepisteissä on ollut Rouskiksen tarjoama maksuton lisäpalvelu kuntalaisille. Keräys lopetetaan nyt säästötoimenpiteenä. Säästöä syntyy mm. huoltokäyntien määrän vähentämisestä.

Rouskiksen yhtiökokous ja hallitus kokoontuivat tiistaina 25.5.2010. Rouskiksen hallituksessa jatkavat seuraavaan yhtiökokoukseen saakka nykyiset hallituksen jäsenet. Hallituksesta eronneen Ritva Sinervon tilalle valittiin Liisa Tuominen. Rouskiksen hallitus päätti kokouksessaan monesta toimialueen jätehuollon toteutukseen ja rahoitukseen liittyvästä asiasta.

Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi

Rouskiksen taloustilanne on parantunut viimeisten kahden kuukauden aikana. Suurimpana selittävänä tekijänä on, että Rouskiksen jätteenkäsittelyyn on vastaanotettu tavanomaista enemmän teollisuus- ja yritysjätteitä. Yritysjätteiden määrän kasvu on ollut romahtaneen talouden pelastus, sillä asumisen jätteiden määrä on pysynyt edelleen samalla alentuneella tasolla kuin vuoden ensimmäisinä kuukausina.

Tulojen lisääntymisen myötä samaan aikaan myös kuluja on pystytty leikkaamaan ja siirtämään. Ei-tuotannollisia investointeja, joita ei ole aivan välttämätön toteuttaa tänä vuonna, on päätetty siirtää. Henkilökunta on vaihtanut lomarahoja vapaaksi. Säästöjä on etsitty laajasti koko toiminnasta. Henkilökunnan lomautuksilta vältytään, eivätkä ne ole nykyisillä palvelutehtävillä ja tasoilla edes mahdollisia.

Asukkaille näkyvin muutos tulee olemaan hyötyjätepisteiden paristo- ja muovipussikeräyksen lopettaminen. Paristojen keräystä ei enää jatketa hyötyjätepisteissä, koska paristoihin on tullut jo jokin aika sitten täysi tuottajavastuu, jonka mukaan tuottajayhteisöt vastaavat keräyksestä. Eli paristoja voi palauttaa maksutta esimerkiksi kauppoihin. Paristoastiat on säilytetty lisäpalveluna pisteillä, koska siellä on ollut myös astia muovipusseja varten, joilla hyötyjätteet on tuotu pisteelle. Paristot ja muovipussit on noudettu hyötyjätepisteeltä samalla huoltokäynnillä. Säästö syntyy mm. huoltokäyntien määrän vähenemisestä.

Rouskiksen hallituksen mukaan jätehuollon lakisääteisten peruspalvelujen merkittävään vähentämiseen ei voida nyt ryhtyä. Jätehuollon palvelutasoa, jonka kunnat haluavat asukkailleen tarjota, arvioidaan jätepoliittisen ohjelman päivitystyön aikana. Tehtävämäärittelyä voidaan tarvittaessa muuttaa Rouskiksen ja osakaskuntien välisiin yhteistyösopimuksiin. Lakisääteiset jätehuoltopalvelut tulevat olemaan joka tapauksessa osakaskuntien vastuulla.

Runsaan asiakaspalautteen kannustamana ja taloustilanteen kohentumisen myötä Rouskis aloittaa jälleen 3.7.2010 kesäkauden lauantaiset aukiolot Korvenmäen ja Paimion pienjäteasemilla. Myös Perniön pienjäteaseman toimintaa jatketaan ainakin toistaiseksi.

Ekomaksusta luovutaan kokonaan

Kompensoivista lisätuloista huolimatta ilman lisärahoituspohjaa ei selvitä, kuten jo talousarviota laadittaessa ennakoitiin. Vuoden alussa Rouskiksen hallitus esittikin osakaskunnilleen ekomaksun käyttöön ottamista. Vaihtoehtona oli jatkaa nykyisellä rahoitustavalla, jossa kaikki tulot kerätään jätteenkäsittelymaksuilla. Salon kaupunginvaltuusto hylkäsi ekomaksuesityksen. Koska sopimusperusteisessa kuljetuksessa ei osakaskuntien välillä voi olla erilaisia jätehuollon rahoitusmalleja, Rouskiksen hallitus päätti esittää Paimion ja Sauvon kunnille ekomaksukäsittelyn keskeyttämistä.

Jätteenkäsittelymaksuihin korotuksia

Kaikkien osakaskuntien tulee olla keskenään yhdenvertaisessa asemassa. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piirissä olevien asiakkaiden palveluista Rouskikselle aiheutuvat jätehuollon kustannukset katetaan kokonaisuudessaan jätteenkäsittelymaksuilla, mukaan lukien asiointihetkellä maksuttomat palvelut ja sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen seurannasta aiheutuvat kustannukset.

Rouskiksen hallitus päätti korottaa vastaanottamiensa jätteiden käsittelymaksuja 1.7.2010 alkaen seuraavasti:
- Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen yhdyskuntajätteen käsittelymaksua tarkistetaan hinnasta 105 euroa/t hintaan 130 euroa/t (alv 0%). Käsittelymaksu sisältää loppusijoitettavan jätteen osalta jäteveroa 30 euroa/t.
- Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen energiajätteen käsittelymaksua tarkistetaan hinnasta 75 euroa/t hintaan 125 euroa/t (alv 0%). (Hinnankorotus on määritetty kustannusvastaavasti. Myös niiden kiinteistöjen joiden sekajätteet ohjautuvat energiajätteeseen tulee yhdenvertaisesti maksaa jätehuollon asiointihetkellä maksuttomista palveluista.)
- Rakennus- ja purkujätteen käsittelymaksua tarkistetaan hinnasta 115 euroa/t hintaan 130 euroa/t (alv 0%).
- Erityisjätteen käsittelymaksua tarkistetaan hinnasta 125 euroa/t hintaan 135 euroa/t (alv 0%).
- Punnitus- ja vastaanottomaksua tarkistetaan hinnasta 11 euroa/vastaanottokerta hintaan 12 euroa/vastaanottokerta (alv 0%).

Käsittelymaksujen ja punnitusmaksun korotuksilla on arvioitu kertyvän vuonna 2010 yhteensä noin 160 000 euroa. Eli maksukertymillä ei paikata kuin osa nyt tulematta jäävästä ekomaksukertymästä.

Vaikutus kuntalaisten jätemaksuihin ja jäteastioiden tyhjennyshintoihin

Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen asiakkailta kaikki aiheutuvat kustannukset peritään kunnan jätetaksan mukaisissa jätemaksuissa. Kunnat päättävät korotuksista tarvittaessa erikseen. Kemiönsaaressa ja Salon Kiskossa ei tällä hetkellä ole korotuspainetta. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, joka paikkaa sopimusperusteista jätteenkuljetusta, taksatarkistukset on jo tehty vuoden 2010 osalta Salossa, Paimiossa ja Sauvossa eli niihinkään hintoihin ei ole korotustarvetta. Rouskis voi tehdä jätetyhjennysten kilpailutuksen kuntalaisten puolesta ainoastaan kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa.

Yhdyskuntajätteen käsittelymaksun korotusvaikutus sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa olevan kotitalouden sekajäteastian tyhjennyshinnassa on esim. tyypillisimmässä 240 litran astiassa korkeintaan 0,48 euroa/tyhjennys (katso liite). Jos jäteastia tyhjennetään neljän viikon välein, vuotuinen korotus on enintään 6,24 euroa. Kahden viikon tyhjennysvälillä korotus on enintään 12,48 euroa/vuosi.

Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piirissä olevien jäteastioiden tyhjennyshinnat säilyvät kohtuullisina käsittelymaksujen korotusten jälkeenkin, jos kuljetusyrittäjät eivät korota tyhjennyshintoja muilla perustein. Joka tapauksessa kiinteistön haltijan/omistajan kannattaa yrittää kilpailuttaa jätetyhjennyksensä.

Kemiönsaaren kunta järjestää kevätsiivoustalkoot maanantaina 17. toukokuuta Kemiönsaaren siistimiseksi. Myös Kemiönsaaren pienjäteasema Genbölessä on auki kaikille asiakkaille siivouspäivänä klo 13-19.

Salon kaupunki valmistelee Korvenmäen jäteaseman asemakaavaa. Asemakaavaluonnos on valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä 10.5.-9.6.2010 Halikon virastotalon 2. kerroksen aulassa osoitteessa Hornintie 2-4.

Kaavaluonnokseen voi tutustua viraston aukioloaikoina sekä internetissä Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston kotisivulla osoitteessa http://www.salo.fi/kaavoitusjarakentaminen/kaupunkisu/kaavat/salonasemakaavoitus/

Kaikilla alueen maanomistajilla ja kiinteistöjen haltijoilla sekä niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaisilla, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksista. Mahdolliset kirjalliset ja suulliset kannanotot kaavaluonnoksesta tulee toimittaa Salon Kaupunkisuunnitteluosastolle, PL 140, 24101 SALO keskiviikkoon 9.6.2010 klo 16 mennessä.

Rouskis Oy aloittaa omistajakuntiensa Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon kanssa jätepoliittisen ohjelman päivittämisen. Työn aloittamisesta on päätetty jätehuollon yhteistyöryhmässä, jossa on edustajina jätehuollon parissa työskenteleviä virkamiehiä ja Rouskiksen henkilökuntaa. Myös kunnanjohtajien välisissä neuvotteluissa ja Rouskiksen hallituksessa asiasta on sovittu.

Ensimmäinen Rouskiksen toimialueen kuntien yhteinen jätepoliittinen ohjelma tehtiin Kuntaliiton mallihankkeena vuonna 2002. Ohjelmassa on käyty läpi osakaskuntien ja Rouskiksen vastuulla olevat asiat ja kirjattu se, miten vastuut ja velvollisuudet hoidetaan, miten työnjaosta eri toimijoiden kesken on sovittu tai sovitaan ja millaiseen palvelutasoon pyritään. Jätepoliittinen ohjelma on hyväksytty jätehuollon yhteistyöryhmässä, kaikissa kunnanvaltuustoissa ja Rouskiksen hallituksessa.

Ohjelman päivittäminen oli tarkoitus tehdä jo aikaisemmin, mutta Salon ja Kemiönsaaren kuntaliitosten vuoksi työhön ryhtymistä päätettiin lykätä. Nyt jätehuollon eri toimijoiden vastuiden, velvollisuuksien ja oikeuksien läpi käyminen on hyvin ajankohtaista ja tarpeellista.

Jätehuollon yhteistyöryhmä kokoontuu käsittelemään ohjelmatyötä seuraavaksi perjantaina 23.4.10. Tällöin sovitaan tarkemmin työn aikataulusta. Aikataulu laaditaan niin, että tulevan jätelain muutokset otetaan huomioon ennen ohjelman lopullista hyväksymistä. Työn edetessä on tarkoitus myös pitää seminaari- ja iltakoulutyyppisiä tilaisuuksia.

Rouskis Oy:n hallitus päätti kokouksessaan tiistaina 30.3.2010, että yhtiön on ryhdyttävä välittömiin toimiin talouden tasapainottamiseksi. Ilmoitus Rouskis Oy:n toimintaolosuhteiden vaarantumisesta on annettu osakaskunnille ylimääräisessä yhtiökokouksessa 9.2.2010.

Ensimmäisenä konkreettisena talouden tasapainotustoimenpiteenä on luopua Korvenmäen ja Paimion jäteasemien kesäkauden lauantaisista aukioloista. Korvenmäen jäteasema ei siis ole auki tulevana lauantaina, kuten aikaisemmin on tiedotettu. Jätteet vastaanotetaan jäteasemien muina aukiolopäivinä.

Säästöjä haetaan kaikista kohteista jo aikaisemmin tehdyn toiminnan tehostamisen ja prosessien virtaviivaistamisen lisäksi. Toimenpiteet tulevat kohdistumaan myös henkilökuntaan lomautuksin. Valitettavasti säästöt vaikuttavat myös merkittävästi Rouskiksen palvelutarjontaan. Rouskis alkaa heti pääsiäisen jälkeen tarkentaa suunnitelmaa tulevista säästötoimenpiteistä.

Syynä nopeisiin toimiin on Rouskiksen vastaanottoon tuodun jätemäärän entistäkin nopeampi väheneminen. Tammi-helmikuun jätteenkäsittelymaksujen euromääräinen laskutus on 21 % pienempi kuin vuonna 2009 vastaavana ajankohtana. Vuositasolla laskettuna jo ennestäänkin alhaisten tulojen vähenemä tulisi laskemaan tätä menoa lisää noin 300 000 euroa. "Kun määräävässä markkina-asemassa oleva kuljetusyrittäjä tuo merkittävästi vähemmän yhdyskuntajätettä Rouskiksen käsittelyyn kuin ennen, se heijastuu välittömästi talouden kokonaisuuteen", sanoo Rouskis Oy:n hallituksen puheenjohtaja Reijo Tuominen.

Jätemäärän pudotus sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ei johdu jätteiden synnyn vähentymisestä tai jätteiden paremmasta lajittelusta. Myös lajitellut asumisen jätteet tulee toimittaa Rouskiksen vastaanottoon. Aineen häviämättömyyden laki on voimassa myös jätteissä. Salon seutu on ollut pitkään taloudellisen ja väestömäärän kasvun aluetta, eli tuotettujen jätteiden määrän olisi pikemminkin pitänyt viime vuosina kasvaa.

Tulojen putoamista jätemäärän voimakkaan lisävähenemisen myötä ei voitu ennustaa, kun kuluvan vuoden budjettia tehtiin. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen joulukuussa antaman päätöksen perusteella oletettiin Rouskiksen käsittelyyn tuodun sopimusperusteisesti kerättävän yhdyskuntajätteen määrän pikemminkin kasvavan.

Rouskiksen tulopohja on vielä tällä hetkellä täysin riippuvainen vastaanotettavan jätteen määrästä. Toiminnan rahoitus perustuu lähes kokonaan jätteiden vastaanottohetkellä perittäviin jätteenkäsittelymaksuihin. Jätteenkäsittelymaksuilla rahoitetaan myös asiointihetkellä maksuttomat palvelut, kuten hyöty- ja ongelmajätehuolto sekä jäteneuvonnan palvelut. Näitä palveluita on tarjottu kuntalaisille vuositasolla noin yhden miljoonan euron edestä ja juuri näistä palveluista tinkimällä on pakko nyt merkittävin osa säästöistä saada kasaan.

Vaikka kunnat hyväksyisivät Rouskiksen aikaisemmin esittämän ekomaksun, säästötoimet ovat välttämättömiä. Toisaalta nyt tehtävien säästötoimien lisäksi tarvitaan kipeästi ekomaksulla kaavaillut tulot. Huonoin vaihtoehto on jätteenkäsittelymaksuihin tehtävät tuntuvat korotukset.

Koska jätehuollon painopiste on muuttumassa yhä enemmän kaatopaikkasijoittamisesta jätteiden hyödyntämiseen, jatkossa kaikissa jäteyhtiöissä tarvittaneen jätteenkäsittelymaksujen lisäksi jonkinlainen perusmaksu. Tulevassa jätelaissa perusmaksu on mainittu erikseen mahdollisena kunnan jätemaksuna. Verovaroilla rahoittaminen ei ole jatkossa enää edes mahdollista.

Rouskiksen säästötoimenpiteet pyritään suuntaamaan niin, että ne kohdistuvat vain vähän Kemiönsaaren kunnan jätehuoltoon. Kemiönsaaressa on kokonaisuudessaan kunnan järjestämä jätteenkuljetus, eli rahoituspohja on kunnossa.

Rouskis Oy on Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien yhteisesti omistama yleishyödyllinen jätehuollon peruspalveluyhtiö. Se toimii omakustannusperiaatteella eikä jaa osinkoa. Yhtiön perustehtävänä on lakisääteisesti kuntien vastuulla olevan jätehuollon järjestäminen osakaskuntien puolesta.

Korvenmäen ja Paimion jäteasemien kesäkauden lauantaisista aukioloista luovutaan. Korvenmäen jäteasema ei ole auki tulevana lauantaina, kuten aikaisemmin on tiedotettu. Jätteet vastaanotetaan jäteasemien muina aukiolopäivinä.

Kemiönsaaren pienjäteasema palvelee 10.4. alkaen aina parillisten viikkojen lauantaina klo 9-11.

Rouskis Oy pyytää tarjouksia Kemiönsaaren, Paimion ja Perniön jäteasemien vaihtolavojen tyhjentämisestä 1.5.10-31.12.11 väliseksi ajaksi. Tarjoukset jätettävä 16.4.2010 mennessä.

Lisätietoja ja urakka-asiakirjat saa numerosta (02) 727 6800.

Rouskiksen järjestämät kiertävät ongelmajätekeräykset alkavat lauantaina 10. huhtikuuta. Ongelmajäteautot kiertävät Rouskiksen osakaskuntien eli Salon, Kemiönsaaren, Paimion ja Sauvon alueella kahdeksana lauantaina huhti-kesäkuussa.

Keräyksessä vastaanotetaan kotitalouksilta maksutta ongelmajätteitä, kuten maaleja, liuottimia, akkuja, paristoja, jäteöljyä, loisteputkia ja lääkkeitä sekä energiansäästölamppuja.
Ongelmajätekierroksilla ei oteta vastaan ongelmajätteitä sisältäviä tynnyreitä, painekyllästettyä puuta, asbestia eikä sähkö- ja elektroniikkaromua tai muita kodinkoneita. Kaikkia kyseisiä jätteitä, kuten muitakin jätteitä, otetaan vastaan läpi vuoden Rouskiksen jäteasemilla. Räjähteet ja ilotulitteet vastaanottaa poliisi.

Keräysten aikataulut ja ohjeet löytyvät alla olevasta linkistä sekä uudesta Rouskaisu-lehdestä, joka jaetaan jokaiseen kotiin Salossa, Paimiossa, Kemiönsaaressa ja Sauvossa ennen pääsiäistä. Tiedotuslehti lähetetään myös alueen vapaa-ajanasukkaiden kotiosoitteisiin.

Kemiönsaaren kunta on päättänyt poistaa käytöstä Kärran aluekeräyspisteen sekajätesäiliöt 1.4. alkaen. Sekajätesäiliöihin on tullut luvallisten käyttäjien määrään nähden moninkertaisesti jätettä. Tämä on aiheuttanut ympäristön roskaantumista ja turhia kustannuksia. Yhteiset sekajätesäiliöt on tarkoitettu vain aluekeräykseen kuuluville asiakkaille, joilla ei ole jäteastiaa omalla kiinteistöllä. Isommat jäte-erät tulee toimittaa suoraan Kemiönsaaren pienjäteasemalle Genböleen.

Hyötyjätteiden keräys Kärran pisteellä jatkuu entiseen tapaan. Kotitalouksille tarkoitetussa keräyspisteessä on astiat paperille, lasille, pienmetallille ja keräyskartongille. Hyötyjätteitä voi viedä myös Rouskiksen jäteasemille.

Rouskis tiedottaa muutoksesta noin kahtakymmentä kiinteistönomistajaa, joiden käyttöön Kärran sekajäteastiat on tarkoitettu. Omistajien kanssa sovitaan uudesta korvaavasta jäteastiasta, jota he voivat jatkossa käyttää.

Rouskis ja Kemiönsaaren kunta panostavat tiedotukseen ja valvontaan sekajätteen aluekeräyspisteiden roskaantumisen ehkäisemiseksi kaikissa sekajätepisteissä. Sekajätteen määrää seurataan ja pisteille tehdään satunnaisia tarkastuksia. Aluekeräyspisteiden sekajätesäiliöissä on myös kyltit, joissa neuvotaan, kenelle keräyspisteet on tarkoitettu ja mitä jätettä niihin saa laittaa.

Kunta on jätetaksassaan määrännyt aluekeräyspisteen väärinkäyttömaksun, jonka tarkoituksena on ohjata jätteentuottajia käyttämään oikeaa keräysjärjestelmää. Samalla pyritään estämään jäteastioiden ympäristön roskaantumista sekä jätehuollon ylimääräisten kustannusten syntymistä. Kunta voi määrätä väärinkäyttömaksun jätettä luvatta keräyspisteeseen toimittaneelle henkilölle. Aluekeräyspisteiden väärinkäytöstä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voivat johtaa kunnan jätetaksan korotukseen.

Kemiönsaaren pääsaarella ja Lövö-Kasnäslandetissa kiinteistöillä tulee olla oma tai yhteinen astia naapurin kanssa. Sekajätteen aluekeräysjärjestelmä on tarkoitettu Rosala-Hiittisissä, Högsårassa ja muilla saarilla sijaitsevien kiinteistöjen käyttöön. Näillä alueilla kiinteistökohtainen jätteenkeräys ei ole mahdollista.

Salon kaupunki on aloittanut Korvenmäen jäteaseman asemakaavan laatimisen. Asemakaava on tullut vireille vuoden 2009 kaavoituskatsauksessa. Asemakaavan tarkoituksena on vahvistaa toteutunut tilanne ja mahdollistaa jätekeskuksen nykyisten toimintojen jatkaminen ja tulevien toimintojen kehittäminen.

Asemakaavasta ja siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA) järjestetään esittelytilaisuus, jonka tarkoituksena on informoida osallisia kaavaprosessista. Kokouksessa esitellään alustavia YVA-selostuksen tuloksia ja alustavaa kaavaluonnosta havainnekuvineen.

Esittelytilaisuus pidetään torstaina 25.3.2010 klo 18:00 alkaen Turun ammattikorkeakoulun Salon yksikön auditoriossa osoitteessa Ylhäistentie 2, 24130 Salo.

Lisätietoja kaavoituksesta antavat Tarja Pennanen (02) 778 5101 tai tarja.pennanen@salo.fi ja Jarmo Heimo (02) 778 5100 tai jarmo.heimo@salo.fi. Lisätietoja YVA-prosessista antaa Eero Parkkola (020) 755 7182 tai eero.parkkola@ramboll.fi.

Auto- ja kuljetusalan lakko ei vaikuta Rouskiksen järjestämiin jätteenkuljetuksiin Kemiönsaarella ja Salon Kiskossa sekä Särkisalossa. Lakolla ei ole vaikutusta myöskään hyötyjätepisteiden tyhjennyksiin.

Jos olet tehnyt jätteenkuljetussopimuksen suoraan kuljetusyrittäjän kanssa (sopimusperusteinen jätteenkuljetus), kannattaa lakon vaikutuksia kysellä kuljetusliikkeeltä.

Kerättyjen hyötyjätteiden määrät ovat kasvaneet merkittävästi Kemiönsaaressa vuonna 2009. Erityisesti erilliskerätyn biojätteen määrä on noussut. Tämä näkyy vähentyneenä sekajätteen määränä. Vähentymiseen ovat vaikuttaneet mm. kiinteistökohtaisen lajittelun lisääntyminen ja aluekeräyspisteiden vähentyminen. Vuoden 2009 aikana Kemiönsaarella suoritettiin lähes 46 000 jäteastian tyhjennystä.

Sekajätteen kiinteistökohtainen keräys on toiminut koko ajan hyvin. Keräyksen piirissä on tällä hetkellä noin 4 800 kiinteistöä. Jonkin verran jäteastiat hakivat vielä paikkojaan kesällä, mutta nyt tyhjennykset toimivat hyvin. Runsasluminen ja liukas talvi asettaa kuitenkin haasteita ja vaikeuttaa tyhjennyksiä. Kiinteistönomistajia pyydetään huolehtimaan siitä, että jäteastioiden edustat ovat puhtaat lumesta.

Sekajätteen aluekeräyspisteillä tapahtui kesällä jonkin verran ylipursuamisia ja jätteitä oli astioiden ulkopuolella. Jo syksyllä 2008 kiinteistöiltä kysyttiin, mitä pistettä he käyttävät, mutta pienen vastausmäärän vuoksi todellisia käyttäjämääriä oli vaikea arvioida. Tilannetta korjattiin astiamäärien kasvattamisella ja tyhjennyskertojen määrää lisäämällä. Kesäksi 2010 tyhjennystarpeita tarkastellaan uudelleen ja tehdään muita muutoksia pisteille, jotta ylipursuamisia voitaisiin välttää.

Myös pisteiden väärinkäytöt ovat aiheuttaneet astioiden ylipursuamista. Pisteille ovat jätteitä tuoneet myös taloudet, joiden kuuluisi käyttää omaa jäteastiaa. Näihin väärinkäytöksiin aiotaan puuttua jatkossa tarkemmin. Sekajätteen aluekeräysastioita luvatta käyttäville lähetetään lasku. Kaikkiaan aluekeräyspisteitä käyttäviä kiinteistöjä on noin 1900.

Kemiönsaaren hyötyjätepisteillä on tehty muutostöitä viime vuoden aikana. Pisteille on asennettu mm. uudet infotaulut, tehty astiamuutoksia ja lisätty paristonkeräysastiat kaikille pisteille. Vuoden 2010 aikana vielä Nivelaxin ja Genbölen hyötyjätepisteiden pintakeräysastiat korvataan syväkeräysastioilla. Kartongin keräysastiat ovat ajoittain pursunneet. Pahvi vie astiassa paljon tilaa ja astioiden viereen jätetään usein isot pahvit, kun ne eivät mahdu luukusta sisään, vaikka astiassa muuten tilaa olisikin. Tilanteen parantamiseksi pisteiden astiamääriä tarkistetaan ja tehostetaan neuvontaa pahvien taittamisesta ja repimisestä.

Myös ensi kesänä Kemiönsaarella järjestetään kiertävä ongelmajätekeräys. Keräykset ajoittuvat toukokuun lopulta kesäkuun puolelle. Tarkemmat aikataulut ja paikat ilmoitetaan mm. keväällä ilmestyvässä ja jokaiseen kotiin jaettavassa Rouskaisu-lehdessä sekä Rouskiksen kotisivuilla.

Kemiönsaaren pienjäteasemalla tehdään vuoden 2010 aikana parannuksia. Tulevaisuudessa asemalla kerätty puujäte haketettaneen paikanpäällä. Lisäksi ongelmajätteiden välivarastointi ja puujätteen haketusalueet tullaan asfaltoimaan vuonna 2009 myönnetyn uuden ympäristöluvan velvoitteiden mukaisesti.

Kemiönsaaren jätemaksut perustuvat kunnan päättämään jätetaksaan. Jätemaksuilla katetaan jäteastioiden tyhjennykset, jätteiden hyödyntäminen ja käsittely sekä keräysjärjestelmien ylläpitoon liittyvät muut kulut. Lisäksi maksuilla katetaan hyöty- ja ongelmajätehuolto sekä jäteneuvonta. Suunniteltua erillistä ekomaksua ei peritä vaan se sisällytetään eri maksuluokkiin.

Kemiönsaaressa pienin vuotuinen jätemaksu on palvelumaksun suuruinen, eli 40,00 euroa. Useilla kiinteistöillä vuotuiset jätemaksut ovat pienentyneet vuoteen 2008 verrattuna. Esimerkiksi osalla aluekeräyksen piiriin kuuluvilla vakituisilla asukkailla jätemaksut ovat alentuneet 9-29 %. Vapaa-ajan asukkailla puolestaan jopa 9-60 %.

Kiinteistökohtaisen keräyksen puolella jätemaksuun vaikuttaa käytössä olevan astian koko ja tyhjennystiheys. Esimerkiksi vuonna 2008 Dragsfjärdissä asuva nelihenkinen kompostoiva perhe maksoi jätemaksua vuodessa 189 euroa. Nyt samankokoinen perhe, jolla on käytössä 240 litrainen jäteastia, jota tyhjennetään neljän viikon välein, maksaa jätemaksua noin 91 euroa vuodessa. Samalla usealla on palvelutaso noussut, kun jäteastia on lähempänä omaa kiinteistöä kuin aiemmin ja jätteitä ei tarvitse kuljettaa pitkälle. Vastuu omista jätteistä on lisäksi selkeämpi, kun käytössä on oma astia. Jätemaksu tulee oikeudenmukaisemmin sen mukaan kuinka paljon jätettä tuottaa.

Rouskis Oy esittää osakaskunnilleen, että niillä kuntien asuinkiinteistöillä, joilla jätteiden kuljetus toteutetaan sopimusperusteisena jätteenkuljetuksena, otetaan käyttöön erillinen ekomaksu. Maksu on vuosimaksu. Ekomaksu on käytössä jo yli 170 kunnassa eli noin puolessa Suomen kunnista.

Tällä hetkellä sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piirissä on kiinteistöjä Salon kaupungissa, Paimion kaupungissa ja Sauvon kunnassa.

Ekomaksu peritään myös niiltä kiinteistöiltä, joista jätteet kuljetetaan kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Tällöin vastaava maksu voidaan sisällyttää tasaisesti ko. jätetaksan olemassa oleviin eri maksuluokkiin jätehuollon kokonaiskustannusten kattamiseksi. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen taksassa kaikki kiinteistöt maksavat jätehuollon toteutuksesta vähintään jätehuollon palvelumaksun/minimimaksun verran. Kunnan järjestämää jätteenkuljetusta on tällä hetkellä Kemiönsaaressa sekä Salon Kiskossa ja Särkisalossa. Sopimusperusteista jätteenkuljetusta paikataan kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella (sekajätteen aluekeräys) myös Salossa, Paimiossa ja Sauvossa.

Rouskis Oy on arvioinut, että ekomaksulla saadaan kerättyä noin 750 000 euroa vuodessa. Ekomaksulla on tarkoitus kattaa Rouskis Oy:n toteuttamia palveluita, jotka ovat asiointihetkellä asiakkaalle maksuttomia. Näistä hyöty- ja ongelmajätehuollon sekä jäteasemapalveluiden osuus on noin 40 % ekomaksukertymästä. Jäteneuvontaan käytettäisiin noin 15 % ja jätehuollon kehittämiseen noin 10 % mak-sukertymästä. Merkittävä ekomaksulla kustannettava menoerä on myös Rouskis Oy:ssä tehtävä työ, jolla seurataan kiinteistöjen liittymistä sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen. Seurantaan käytettävä osuus maksukertymästä on noin kolmannes. Ekomaksulla katettavia yksittäisiä kustannuksia olisivat muun muassa hyötyjätepisteiden rakentamis- ja ylläpitokustannukset, kiertävät ongelmajä-tekeräykset sekä yksittäisten henkilöiden ja ryhmien saamat jäteneuvontapalvelut. Suuri kuluerä on myös hyötyjätteiden keräys ja ongelmajätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn.

Ekomaksu perittäisiin kaikilta asuinkiinteistöiltä kunnan päätöksen mukaisesti (Jätelaki 28 §). Maksu perustuu kiinteistön asuntojen lukumäärään. Asunto-osakeyhtiöissä ekomaksu laskutetaan asunto-osakeyhtiöltä kiinteistön asuntojen lukumäärän mukaan. Kunnan yleisissä jätehuoltomääräyksissä määritellään, mitä asuinkiinteistöllä tarkoitetaan.

Taksan maksuluokkia on kiinteistömuodosta riippuen yhteensä kolme. Maksuluokat ovat vakituinen asunto, kesäasunto tai muu tilapäisessä käytössä oleva asunto sekä asunto-osakeyhtiö, jossa on vähintään 10 asuntoa. Koska kunnan jätehuoltomääräykset velvoittavat suuret taloyhtiöt hankkimaan omalla kustannuksellaan kiinteistölle jäteastiat lajiteltaville jätteille, ekomaksun on oikeudenmukaista olla muita vakituisia kiinteistöjä edullisempi.

Asiointihetkellä asiakkaalle maksuttomien palvelujen rahoittaminen uudella tavalla on välttämätöntä. Tähän saakka ekomaksulla toteutettavaksi tarkoitetut palvelut on katettu Rouskis Oy:n yhdyskunta- ja rakennusjätteiden käsittelymaksuihin sisällytetyllä lisällä. Nämä jätteet on vastaanotettu loppusijoitettavaksi kaatopaikalle. Jatkossa maksuttomien palvelujen rahoittaminen jätteenkäsittelymaksuilla ei ole suotavaa, koska jätehuollon painopiste on yhä enemmän siirtymässä jätteiden loppusijoituksesta hyödyntämiseen kierrättämällä. Hyötyjätehuollon järjestämisestä syntyvät kustannukset ovat kasvussa. Myös materiaalihyödyntämisen jälkeen jäljelle jäävien jätteiden energia-hyödyntämiseen haetaan Rouskis Oy:n alueella ratkaisua, jonka myötä loppusijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä tulee vähenemään hyvin paljon (20 000- 25 000 t/v). Ekomaksun käyttöönotto mahdollistaa jätehuoltokustannusten jakautumisen tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin kaikkien asuinkiinteistöjen kesken.

Ekomaksuesitys pohjautuu Rouskis Oy:n vuoden 2010 talousarvioon. Jos kunnat eivät hyväksy ekomaksun käyttöönottoa, Rouskis Oy:n on nostettava yhdyskunta- ja rakennusjätteen käsittelymaksua huomattavasti pystyäkseen rahoittamaan toteuttamistaan maksuttomista palveluista syntyvät kustannukset. Tällöin pitää ratkaista se, miten sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen liittyneiden kiinteistöjen sopimusseuranta toteutetaan niin, että siitä aiheutuvat kustannukset eivät kohdistu aiheettomasti kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen asiakkaisiin.

Rouskis Oy toivoo, että kaikki kunnat, joita ekomaksutaksa koskee, hyväksyvät taksan niin, että ekomaksu voitaisiin laskuttaa kiinteistöiltä ensimmäisen kerran kuluvalta kalenterivuodelta 2010. Tällöin päästään tilanteeseen, jossa kaikki asuinkiinteistöt ovat yhdenvertaisessa asemassa.

Rouskis on perustanut uuden hyötyjätepisteen Salon Viitanlaaksoon osoitteeseen Juurikaskatu 4. Uusi hyötyjätepiste palvelee ensisijaisesti Viitanlaakson ja Viitannummen asukkaita. Hyötyjätepisteessä kerätään paperia, lasia ja metallia. Hyötyjätepisteet ovat vain kotitalouksille. Yritysten hyötyjätteitä vastaanotetaan jäteasemilla.

Rouskis on ylläpitänyt kotitalouksien hyötyjätteiden aluekeräystä vuodesta 2001. Tällä hetkellä Rouskiksen osakaskuntien alueella on 73 hyötyjätepistettä. Kaikissa hyötyjätepisteissä kerätään paperia, lasia, pienmetallia ja paristoja. Joissakin pisteissä kerätään myös kartonkia.

Lajittelu on lisääntynyt tasaisesti ensimmäisten hyötyjätepisteiden perustamisesta lähtien. Keräyslasin ja pienmetallin lisäys on ollut noin 2-8 % ja kartongin noin 18-25 % vuodessa.

Vuonna 2009 jätemäärien suurta kasvua voidaan selittää pääosin uusien hyötyjätepisteiden siirryttyä Rouskiksen hoitoon Kemiönsaaren kuntaliitoksen myötä Dragsfjärdistä ja Västanfjärdistä. Keräyskartongin määrän suurta kasvua selittää myös muutamien keräyssäiliöiden siirtyminen Paperinkeräys Oy:ltä Rouskikselle.

Rouskiksen hyötyjätepisteiden kartongin, lasin ja metallin keräysastiat tyhjentää Someron ympäristöhuolto Oy. Paperiastioiden tyhjentämisestä huolehtii Paperinkeräys Oy. Paristojen ja muovipussien tyhjennyksestä sekä pisteen yleisestä siisteydestä ja kunnostamisesta vastaa Rouskis Oy.

Rouskis Oy:n yhteistyökumppanit Paperinkeräys Oy, Uusioaines Oy ja Stena Recycling Oy jatkokäsittelevät kerätyistä hyötyjätteistä uusioraaka-ainetta teollisuuden käyttöön.